Heips, niinkun Ansku tossa kirjotteli, niin ollaan päätetty alkaa kirjottaa omia blogeja. Ite tulin vähän aikaa sitten töistä, ja olisin ehkä halunnut kirjottaa tuon vikan tekstin yhteisesti, mutta kai se näinkin käy.

Joka sai mut aktivoitumaan blogin puolella? Mutta oon niin iloinen ett. Kun on ollut bloggaamatta pidemm. N aikaa, tuntuu silt. Kynnys kirjoittaa kasvaa ja kasvaa. T pitenee jonka seurauksena onkin enemm. N aikaa ottaa kuvia p. Spelar kanske ingen roll men.

Millainen sydän ei katso taaksepäin? Odotan, että ovi käy. Hän jättäisi kengät eteiseen, vessan oven eteen kuten tavallista. Joisi vettä ja harjaisi hampaat suu täynnä vaahtoa. Mutta ei tänne ole tulossa ketään, ei enää. Avain on lipaston päällä ja vaatekaappi on tyhjillään. Tiedettiin, että tämä on edessä, mutta silti kaikki tapahtuikin yhtäkkiä yllättäen. Vielä viikko sitten puistoiltiin perheenä, nyt ei juurikaan olla puhuttu. Mulla ei ole taaskaan meikki.

Tämä asia korjaantui vihdoin eilen, kun starttasin auton kohti Lahtea, matkalla otin siskon ja äitini kyytiin. Matkalla varrella soitimme vielä tädilleni, että haluaako hän liittyä retkiseurueeseen mukaan. Auto täynnä naisia suunnistimme siis kohti Vääksyä.

You know that eternal combat against blackheads? The never-ending search for a product, that would minimize your pores and make your skin clear and smooth? I have some bad and some good news for you. In some cases, anyway.